Pentutapaaminen Somerniemellä 5.6.

Käytiin viikonloppuna Onnin kans pikku reissu Somerniemellä pentutapaamisessa, jossa kouluttajina olivat Pauliina Ahola ja Miso Sipola. Jälkeenpäin voi todeta, että jokainen ajettu kilometri oli kyllä vaivan arvoinen :) Oli todella mukava nähdä Onnin pentuesisaruksia ja muita haihattelijoita. Reeneissä saatiin taas monta kullan arvoista vinkkiä.

Vili, Lansu, Vega, Duke, Aada, Viljo ja Onni perhepotretissa

Aamupäivän reenit aloitettiin ykkösmarkkeerauksella, minkä jälkeen vuorossa oli ohjaus/linjatehtävä.

Ensimmäisellä lähetyskerralla ohjaaja elikkä allekirjoittanut ei ollut riittävän huolellinen, kun Onnin rintamasuunta oli kohti väärää pajupusikkoa, lopputuloksen voikin varmaan arvata. Tehtävä Onnistui vasta, kun kävin näyttämässä Onnille damin, minkä jälkeen lurppakorva löysi itsensä oikealle pajupusikolle.

Seuraava ohjaustehtävä aloitettiin viemällä koirien kans rivissä damit mäen päällä olevalle pajupusikolle. Minkä jälkeen palattiin rivistönä koirat sivulla seuraten takaisin lähetyspaikkaan. Jokainen koira lähetettiin vuorollaan linjalle.

Damit vietiin uudelleen samaan paikkaan, minkä jälkeen jokainen koira sai ensin kaksi ykkösmarkkeerausta, jotka noudettiin. Kolmannella kerralla markeerausta ei noudettu, vaan koira ohjattiin linjalle kohti pajupusikkoa, jonne oli aiemmin viety dameja. Tämän jälkeen koira lähetettiin noutamaan äskeinen markkeeraus.

Onni

Vili

Lyhyen tauon jälkeen koirat ohjaajineen levittäytyivät mäen päällä olevan sähköpylvään ja pajupusikon ympärille (n. 40 - 50 metrin etäisyydelle), mistä kaikki katselivat, kun pajupusikon ympärille piilotettiin dameja ja tennispalloja sekä ammuttiin. Tämän jälkeen koirat lähetettiin vuorollaan kohti dameja ja koiran ollessa alueella, jossa damit olivat, vihellettiin lähihakupillitys kerran tai kahdesti, minkä jälkeen odotettiin hiljaa, jos koira teki töitä oikealla alueella. Tehtävän aikana koirat ohjaajineen vaihtoivat keskenään lähetyspaikkaa myötäpäivään kiertäen. Yhteensä yhdelle koirakolle ohjauksia tuli neljästä eri paikasta.

Ensin hiotaan hieman sotasuunnitelmia

Ja sitten ei kun menoksi

Aada palauttaa tennispalloa

Iltapäivällä lounaan jälkeen siirryttiin takapellolle harjoittelemaan walk uppia isojen tyttöjen ja poikien kans. Täytyy kyllä sanoa, että sekä Onni, että minä oltiin aluksi aivan kuutamolla. Loppua kohti päästiin kuitenkin vähän jyvälle hommasta. Onnikin seurasi ihan mukavasti sivulla sittenkin, kun minä uskalsin siirtää huomion koirasta pellon tapahtumiin. Kerran taisin joutua komentamaan Onnia, kun se yritti livistää. Siis parempi se, että koira livistää, mistä sitä sitten korjataan, kuin kokoaikainen reiteen taputus ja muu hissuttaminen (mm. tälläinen pätevä ohje saatiin takataskuun). Näyttäisi myös siltä, että varsinkin Onnin ohjaaja tarvii rutkasti markkeraustreeniä :)

Päivä oli kaikenkaikkiaan erittäin mukava ja antoisa. Kiitos vielä kertaalleen kaikille :)

Loppuun vielä muutama päivän aikana saatu vinkki/neuvo. Kun koira seuraa sivulla taluttimessa, kannattaa talutinta pitää kummallakin kädellä, jolloin koiraa on helpompi korjata tarpeen tullen.
Pillipysäytystä harjoitellessa koira voi juosta vapaana. Heti pillikäskyn kuultuaan, kun koira ottaa edes katsekontakstin ohjaajaan, heitetään sille tennispallo palkaksi (pallo on hyvä heittää mahdollisimman lähelle koiraa).
Walk upissa, kun koira seuraa sivulla (vasemmalla puolella) ja takana ammutaan, kannattaa itse kääntyä oikean kautta ympäri, jolloin koira kiertää sivulla ympäri. Aluksi koiraa voi auttaa taputtamalla vasenta reittä käännöksessä ja kehottaa sanallisesti seuraamaan.
Onnin tapauksessa kehuja ei tarvitse säästellä ja esimerkiksi paukkunoutoja voi tehdä vielä enemmän.