Kun syksy vaihtui talveksi jäätiin mekin pitkälle reenitauolle. Hyvin satunnaisesti on tehty jotain pientä lähihakuun, markkeerauksiin tai linjoihin liittyvää. Jokapäiväinen lenkkeily ja ulkoilu pimeydessä ja liukkaudessa alkaa jo pikkuhiljaa tympimään. Tulisi edes se kunnollinen talvi tai sitten kevät.
Sitä odotellessa ollaan kehitelty muita juttuja, kuten valokuvaaminen. Itse siis innostuin kuvaamaan pimeässä ja opiskelemaan järjestelmäkameran käyttöä. Koiraraukat ovat siis joutuneet ajoittain kärsimään tästäkin villityksestä ja toimimaan kuvausmannekiineina. Haasteen muodostaa pimeässä käytettävä pitkä valotusaika, kun iloiset hännät heiluvat ja viuhtovat lähes taukoamatta.
Useimpina viikonloppuina on Onni ja Into ollut Jannen mukana kettujahdissa tai näädän jälkiä etsimässä. Onni erityisesti on ollut jopa avuksi näätäjahdissa ja jälkiä perkatessa. Eiköhän ne Intonkin taidot ja kokemus siitä pikkuhiljaa kartu.
