Viikonloppuna oli Limingassa b-kokeet ja lauantaina voittajaluokassa ratkottiin myös piirinmestaruus. Kaikista aiemmista suunnitelmista poiketen ilmoitin Onnin kokeeseen, ilmeisesti sateinen kesä oli kostuttanut sahajauhot pääkopastakin. Kyseessä oli siis elämäni toinen voi-startti (se edellinenhän loppui hyvin lyhyeen).
Koe oli kiertävä koe, jossa suorittava pari tuomareineen siirtyi kokeen aikana suorituspaikasta toiseen.
Ensimmäisellä paikalla aloitettiin vesiohjauksella. Koe jatkui haulla, jossa oli kaksi selvästi erillistä aluetta. Toisessa oli pelkkää vettä ja vesiheinikkoa (suurelta osin uimasyvyistä), toisessa lisäksi myös pieni pusikkoine saari. Toiselle alueista koira piti/sai ohjata ennen hakuun ryhtymistä ja toisellekin alueelle ohjasin koiran alkuun ennen etsikäskyä. Riistoja piti saada ylös kaksi kummaltakin alueelta. Ennen siirtymää oli vielä ykkösmarkkeeraus samanmoisessa vesikossa. Linja onnistui omasta mielestäni yllättävän kivuttomasti ja haku myös. Toki Onni työskenteli omaan hyvin rauhalliseen tyyliinsä, mutta aina kun se jonnekin lähetettiin, tuli se riistan kanssa takaisin.
Toisella paikalla aloitettiin kolmosmarkkeerauksella, jossa ensimmäinen koira nouti kaksi riistaa haluamassaan järjestyksessä ja kolmas jäi toisen koiran noudettavaksi. Tässä kolmannessa (eli toisena suorittavan ensimmäisessä) noudossa koiran pieni avittaminen oli tarvittaessa sallittua. Tämän jälkeen tuli uusi kolmosmarkkeeraus ja suoritusjärjestys käänteinen. Tämän tehtävän Onni aloitti kolmanneksi jääneen noutamisella ja jouduin yhdesti auttamaan sitä. Suorat markkeeraukset se haki itsenäisesti ja hyvinkin suoraviivaisesti. Heitoista kaksi tuli veteen ja kolmas pienen niemenkumpareen taakse veteen. Viimeisenä tehtävänä oli vielä ohjauttu haku avoveden takana olevan saaren viereiseltä vesiheinikkoalueelta uimasyvyisestä vedestä.
Kaikenkaikkiaan koe oli pitkä ja märkä. Uimista oli todella paljon, mikä on selvää, kun kokeen kaikkien tehtävien pääpaino oli vesialueella. Koe kuitenkin selvästi sopi Onnille vaikka passissa olon aikana se tärisi aivan hirveästi ja lopussa kalisi myös hampaat.
Koe oli allekirjoittaneelle todellinen läksytys luovuttamisesta, uskonpuutteesta ja sensellaisesta. Onni oli aivan käsittämättömän hieno vaikkakin verkkainen. Suorastaan hävettää, kuinka olen ollut jo monta kertaa luovuttaa tai ainakin jättää Onnin kans koehommat sikseen. Nyt kuitenkin oma mielentila ja koiran mielentila siinä samassa oli oikea. Me selvitään tästä... tai, että ainakin se on mahdollista... tai jotain sellaista...syteen taikka saveen, mutta yritetään kuitenkin. Tai sitten se oli vain se kuuluisa karma, joka jälleen kerran tönäisi pienen ihmisen rähmälleen omien ennakkoluulojensa eteen. Ja hyvä niin!
Koeselostus: tuomarina Pekka Uusimäki
Haku
Työskentelee tasaisella, mutta sitkeällä tavalla kattaen koko alueen. Tuo riistan jokaisella lähetyksellä.
Ohjattavuus
Voisi lähteä voimakkaammin ohjauksen suuntaan, mutta kuuntelee ohjaajaansa kaikilla etäisyyksillä, saadaan ohjattua riistalle. Ohjatussa haussa saadaan helposti alueelle.
Paikallistamiskyky
1.m: Näkee heiton ja noutaa riistan itsenäisesti.
3.m: Saa hyvät havainnot kaikista linnuista, noutaa riistat, ensimmäiselle tarvitsee hieman ohjaajansa apua.
Riistan käsittely
Hyvät otteet, palautukset ja luovutukset.
Muut ominaisuudet
Hyvä yhteistyö.
Yleisvaikutelma
Tasaisella tyylillä työskentelevä koira, joka suoriutuu kaikista kokeen osa-alueista. Voisi olla helpommin lähetettävissä noutoihin, mutta se ei tänään heikennä kokonaiskuvaa.
VOI1
Onni tosiaan teki todella hienoa työtä ja sai siitä seuraavana päivänä asiaan kuuluvan palkinnon pääsemällä mielipuuhaansa eli jahtiin :) Onni on kyllä kaikki mahdolliset lahjukset ansainnut.
