Inton ekat viikot uudessa kodissa

Suurimmaksi osaksi Into on keskittynyt kasvamiseen, kuten on tarkoituskin. Painoa on jo vajaat 10 kg. Ruoka maistuu ja luiden kaluaminen on todella mieleistä hommaa. Luita onkin oltava tarjolla jatkuvasti, tai muuten pistorasiat, kengät, suihkukapula letkuineen, kaappien ja laatikoiden vetimet, sekä sängyn helmalakana ottavat osumaa pikku naskaleista.

Ilahduttavaa kyllä päiväsaikana isot koirat on hyvänä mallina pennulle ja koko porukka lähinnä nukkuu emännän ollessa töissä. Onni on jäänyt selvästi porukan hännän huipuksi. Onni ei pentua komenna ja jopa tennispallon noutaminen aiheuttaa lukkiutumista ja jäykistelyä, jos pentu on lähettyvillä. Onni poloinen kun ei uskalla noutaa, jos pallo vaikka sattuukin olemaan pennun aarre.

Muska on sopivan välinpitämätön ja jos Innon meno yltyy holtittomaksi, kiepauttaa Muska näppärällä tassuliikkeellä pennun selälleen. Into ei pienuuttaan kavahda ja yrittää ajoittain komentaa Muskaakin melko kovaäänisesti, vaikkakin täysin tuloksettomasti.

Luoksetuloa harjoitellaan erityisesti pihalla makupalojen kanssa ja ruokakupilla ollaan harjoiteltu pikkuhiljaa malttia ja odottamista (pienin askelin). Istumisen ja käskysanan yhdistäminen on myös työn alla. Into ei kanniskele tavaroita juuri ollenkaan ja lähes kaikkea suuhun otettua on järsittävä, joten noudon alkeiden harjoitteluun on nyt (useiden pienten kokeilujen jälkeen) löytynyt sopivan oloinen strategia. Makupalojen avulla ollaan harjoiteltu rauhallista esineen suuhun ottamista ja pois luovuttamista. Tässä ei auttanut, kun odottaa makupalojen kanssa niin kauan, että pentu itse huomasi yrittää oikeaa asiaa (tyrkyttämistä oli turha kokeillakkaan). Ensimmäisten Inton säkenöivien oivallusten jälkeen homma on lähtenyt sujumaan jo aivan mukavasti.

Nyt odotellaan hiihtolomaa, että päästään taas Hailuotoon ja ajatus oli ihmetellä Inton kanssa mm. variksen hajuja.

Musta pikku piraja tuli taloon

Musta pieni energiapakkaus tottelee toivottavasti tulevaisuudessa nimeä Into. Into muutti Onnin ja Muskan "suureksi iloksi" meille 8.2. lähes kahdeksan viikon ikäisenä. Pentu on nimensä mukaisesti intoa täynnä ja muut koirat, erityisesti Onni, on ajoittain hieman helisemässä. Into on tomera ja sinnikäs, siis kaikin puolin loistava pakkaus, kunhan ajan saatossa kyseiset hyveet saadaan ohjattua johonkin rakentavaan toimintaan :)

Hammas poikki

Mr. Murphy istuu taas hyvin tiukasti tuossa olkapäällä ja näyttää tuo olevan tarrautunut Muska paran turkkiinkin kuin täi tervaan. Viikko sitten maanantaina Muska söi viimeisen kortisonitabletin ja antibioottikuurikin oli loppunut jo useampi päivä aikaisemmin.

Ja mitä tapahtuukaan tiistaina. Muska ja Onni syovät luitaan olohuoneessa ja jonkin ajan kuluttua Muska tulee työhuoneeseen tapansa mukaan kerjäämään rapsutuksia. Töitä tehdessä emännän toinen käsi on siis matamin mielestä täysin joutilas rapsutushommiin. Siinä istuksiessaan Muska haukottelee oikein pitkään ja samalla huomaan, että nyt näytti karvakuonon suu hieman oudolta. Ja lähmepi tarkastelu osoittikin, että toinen alakulmahammas oli mennyt poikki ja lohjennut aika ikävän näköisesti.

Hampaan kanssa on taas käyty yksi reissu Oulussa lääkärissä ja ensi maanantaina se otetaan pois. Toivottavasti operaatio menee hyvin.

Tässä siis rikkinäinen torrake.

Ja tässä se ehyempi. Kovin kauniithan nuo ei ole, kun Muska on nuorena kuluttanut ne häkkiä repiessään. Nythän Muska on viettänyt jo vuosia sisällä seurakoirana ja käyttänyt hampaita lähin luiden kaluamiseen.