Syksy meni ja talvi tuli, tai ainakin yrittää tulla. Blogipäivitykset on jääny tekemättä, vaikka kaikenlaista ollaan koirien kans toki puuhattu ja oltu myös puuhaamatta.
Jahtikauden ajan Onnilla oli vapaata reeneistä aika pitkä tovi, ja kun sitten ruvettiin taas jotain harjottelemaan oli Onnilla ihan hirveästi virtaa. Pääsääntöisesti reenit meni ihan hyvin, kun reenattiin itekseen. Välillä oli tosin itsellä hieman vaikeuksia säätää vaikeustaso optimiin (ei liian vaikeita, muttei liian helppojakaan). Lumijoen kv-kokeiden jälkeen oli koulutus, johon osallistuttiin Onnin kans. Ei ollut kovin mieltä ylentävää huomata, että Onnin jäykistely jatkui taas, kun oli muita koiria läsnä harjoituksissa.
Kyseisen koulutuksen jälkeen muokattiin lähestymistapa reenaamiseen ihan uuteen uskoon. Kaiken lisäksi päästiin muutaman kerran kimppatreeneihin (iso kiitos reeniseuralle :) ). Onnin työnteko rupesi jo näyttämään ihan lupaavalta muiden koirien seurassakin, mutta juuri kun oltiin pääsemässä vauhtiin oli päivät jo niin lyhyitä, ettei täältä saaresta päässyt mihinkään valosan aikaan ja lisäksi sairastuin itse jälleen kerran lentsuun. Lentsu onkin sävyttänyt koko tätä syksyä, eikä olla pystytty reenaamaan yli kuukauteen ollenkaan, kun allekirjoittanut on maannut vällyjen välissä ja napostellut antibiootteja. Tänä aikana Onni on saavuttanut kunnioitettavasti grand prix -tason vullukkakoirana olemisessa. No... uusi vuosi ja uuteen nousuun :)
Jahtikautta voi onneksi muistella lämmöllä. Onnin kanssa on ollut tosi mukava käydä jahdissa ja hommat sillä puolella on luistanut tosi mukavasti. Pataan laitettavaakin on tullut, joten ei ole valittamista.
Jahtikauden ajan Onnilla oli vapaata reeneistä aika pitkä tovi, ja kun sitten ruvettiin taas jotain harjottelemaan oli Onnilla ihan hirveästi virtaa. Pääsääntöisesti reenit meni ihan hyvin, kun reenattiin itekseen. Välillä oli tosin itsellä hieman vaikeuksia säätää vaikeustaso optimiin (ei liian vaikeita, muttei liian helppojakaan). Lumijoen kv-kokeiden jälkeen oli koulutus, johon osallistuttiin Onnin kans. Ei ollut kovin mieltä ylentävää huomata, että Onnin jäykistely jatkui taas, kun oli muita koiria läsnä harjoituksissa.
Kyseisen koulutuksen jälkeen muokattiin lähestymistapa reenaamiseen ihan uuteen uskoon. Kaiken lisäksi päästiin muutaman kerran kimppatreeneihin (iso kiitos reeniseuralle :) ). Onnin työnteko rupesi jo näyttämään ihan lupaavalta muiden koirien seurassakin, mutta juuri kun oltiin pääsemässä vauhtiin oli päivät jo niin lyhyitä, ettei täältä saaresta päässyt mihinkään valosan aikaan ja lisäksi sairastuin itse jälleen kerran lentsuun. Lentsu onkin sävyttänyt koko tätä syksyä, eikä olla pystytty reenaamaan yli kuukauteen ollenkaan, kun allekirjoittanut on maannut vällyjen välissä ja napostellut antibiootteja. Tänä aikana Onni on saavuttanut kunnioitettavasti grand prix -tason vullukkakoirana olemisessa. No... uusi vuosi ja uuteen nousuun :)
Jahtikautta voi onneksi muistella lämmöllä. Onnin kanssa on ollut tosi mukava käydä jahdissa ja hommat sillä puolella on luistanut tosi mukavasti. Pataan laitettavaakin on tullut, joten ei ole valittamista.
Passissa on vietetty eräskin tunti ja malttia on riittänyt niin koiralla kuin ohjaajallakin.
Aika on kulunut mukavasti isosta saaliista haaveillen ;)
Kun ilmat hieman jäähtyivät, pääsi Muskakin ihan tosissaan metsään tuuskaamaan. Aikaa säästyy rutkasti, kun lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Muskan juostessa pupun perässä käytiin Onnin kans porkkaamassa kaislikoita haavakoita katselemassa ja muuten vain ryskäämässä.
Kaiken huipuksi Muska on päässyt tässä loppuvuodesta ajamaan useampaan otteeseen kettuakin ja hienosti on Muksutti kyllä ajanutkin. Huomaa, että on ikää ja älliä karttunut ja tarttunut :)
Ulkona paukkuu jo ensimmäiset raketit, joten lienee aika ruveta asennoitumaan vuoden vaihtumiseen :)
Ulkona paukkuu jo ensimmäiset raketit, joten lienee aika ruveta asennoitumaan vuoden vaihtumiseen :)
Jännittävää ja menestyksekästä uutta vuotta 2012!
