Pitkän epämääräisen talven jälkeen koitti vihdoin kesä, kylläkin samaa sarjaa talven kanssa. Toukokuussa koirilla oli muutaman viikon reenitön kausi ja mentiin pelkällä lenkkeilyllä, mutta nyt ollaan selvitty kaikenmaailman muuttohässäköistä ja lomareissukin on reissattu.
Lomareissun aikana Onni ja Into oli hoidossa allekirjoittaneen veljellä. Ja siinä, mitä jokaisen koirakuumeesta kärsivän kansalaisen läheisten kuuluu tehdä, onnistui tämäkin koiranomistaja parhaalla mahdollisella tavalla. Peuran luun antaminen ensimmäistä kertaa koiralle on suorastaan kuningasidea juuri ennen koirien hoitoon jättämistä. Into sai luun syömisestä ripulin, ja päivän aikana Onni (joka ei koskaan mene sänkyyn) oli evakoitunut sänkyyn, jossa se makasi maton päällä. Tarina ei kuitenkaani kerro, kenen toimesta myös matto oli päätynyt sänkyyn. Luulisi pahimpien koirahaaveiden hälvenevän, kun luutuaa ripulilammikoita laminaatilta.
Kotona Onni ja Muska ovat ottaneet rennosti ja makailleet auringossa, mutta Into on kunnostautunut kaikenlaisessa väijymisessa. Se seisoo räkättirastaita tyylipuhtaassa toinen etujalka ylhäällä -asennossa, toisinaan se ajaa linnut oma-aloitteisesti matkoihinsa. Sievässä kukassa olevien pikkusydänten epäonneksi Intolla on myös tapana maastoutua kukkapenkkiin väijymään pörriäisiä. Ja jos pörriäisiä ei ilmaannu, vaihetaan kukkapenkkiä tai mennään kaivamaan maamuurahaisia. Pihalla on jo lukuisia pieniä kuoppia, joita Into on kaivanut muurahaisia jahdatessaan. Kuopan valmistuttua Into jää jälleen väijyksiin ja hyökkää lopulta kuin kettu nokka edellä kuopan pohjaa vasten. Hakkaa hiekkamaata siis kuin tikka puuta.
Inton kanssa ollaan reenailtu pieniä annoksia kerrallaan. Joskus saatetaan ottaa pihalla pari sivulle ohjausta ruokakupin kanssa, joskus joku yksittäinen taakseohjaus samoin ruokakupille. Pillipysäytystä on harjoiteltu pitkän tauon jälkeen pari kertaa, mutta nyt on ollut tennispallo palkkana. Myös hakua on ruvettu harjoittelemaan ensimmäisiä kertoja ja tässä hommassa Into nappasi idean suorastaan häkellyttävän nopeasti. Tietenkin käskysanan yhdistäminen tehtävään ottaa oman aikansa, mutta pienen koiran tehokas ja todella innokas haku lämmittää sydäntä.
Tällä viikolla tutustuttiin taas pitkästä aikaa riistoihin vapaana hakuna. Vanha tuttu varis ei tuottanut ongelmia, mutta tukkakoskeloa piti käydä yhdessä ihmettelemässä. Innokaasti otti kuitenkin suuhun, kun heivasin linnun metrin päähän. Seuraavana päivänä noukki molemmat linnut täysin spontaanisti ja palautti hienosti. Intollä oli oikein järkevä ja rauhallinen ote linnuista, tukevasta kohdasta ja syvällä suussa.
Onnin kans ollaan myös reenailtu. Löydettiin oikein kunnon ongelma-alue, jota ollaan työstetty. Lähihaku, jossa pallot on piilotettu turppaaseen ja alueella on myös pelkkiä hajuja (ilman palloa). Onnilla ei tahdo aina usko ja itseluottamus riittää, jos palloa ei löydykään juuri siitä, missä se ensimmäisen kerran haisee. Muiden koirien läsnäolo vaikeuttaa tätä harjoitusta entisestään. Kehitystä on kuitenkin ollut havaittavissa ja onhan me toki muutakin reenailtu. Ja jos ei ole noutajia saatu reenikavereiksi, niin sitten on reenattu seisojien kans :)
Onnin yksi vastuullisista ja myös mieleisistä tehtävissä on ollut opettaa Into uimaan. Inton uima-asento oli ensimmäisillä kerroilla suorastaan karmea, mutta todellisen nautiskelijauimarin seurassa on löytynyt mukavan näköinen tasapainoinen uima-asento. Uimahypyt Into on kuitenkin opiskellut täysin itsenäisesti :)
