Vaihtelua reeneihin

Ollaan tällä viikolla toteutettu parit reenit hieman eri tavalla kuin aiemmin. Meidän lenkkeilyreitit ovat kulkeneet metsäautoteilla ja pelloilla, joten ollaan tehty kaikki harjoitukset lenkkeilyn lomassa. Menomatkalla olen kylvänyt muutaman damin reitin varrelle ja paluumatkalla Onni on ottanut damit spontaanisti ylös, mikäli on kulkiessaan saanut hajun. Nenän käyttö voisi ehkä olla hieman tehokkaampaa, koska damien talteensaamisprosentti on ollut n. 70.

Edellisten hupailuhommien lisäksi ollaan tehty lähiahakua, linjoja ja ykkösmarkkeerauksia. Markkeeraukset olen ampunut launcherilla ja muutaman ihan heittämällä. Markeerauksia on tehty hyvin vaihtelevasti pellolla, tieltä pusikkoon, pellolta pitkään heinikkoon ja toisin päin sekä metsästä pellolle ja pellolta metsään. Onni malttaa pysyä paikallaan, vaikka menenkin aina ampumaan damin hieman etäämmältä, ettei tarvi koiran korvan juuressa paukuttaa.

En tiedä onko uutuuden viehätystä vai vapauden aikaansaamaa intoa, mutta vaikutukset on näkynyt koirassa hyvin selvästi. Onni on ainakin toistaiseksi ollut niin kuuliainen koira, että hieman vapaamuotoisemmin toteutetut reenit voivat olla hyvinkin paikallaan. Jokatapauksessa markeerauksissa ja lähihaussa hakuinto ja erityisesti vauhti on ollut ilahduttavan reipasta. Toisaalta myös palautusvauhtiin on löytynyt muutama vaihde lisää, mistä todisteena ohjaajan polvessa on komea mustelma.

Niin, ja luulisi ohjaajan talutusvyössä tempovan ajokoiran käyvän hyvästä häiriöharjoitteesta :)

Viikko etelässä

Vajaa viikko sitten Onni ja Janne starttasivat auton keulan kohti Viroa. Valitettavasti Onni ei kuitenkaan reisussa päässyt tällä kertaa isommin töihin. Onnin onneksi tai epäonneksi kuvioissa oli myös eräs erittäin hurmaava venäjänajokoiran pentu.

Pojat tulivat Suomen puolelle jo torstaina ja loppuviikko menikin Muskaa lukuunottamatta koko porukalla kyläillessä Riksussa. Päästiin samalla reissulla katselemaan myös hieman koiria ;), vaikka Onnilla olikin ehkä hieman eriävä mielipide tutustumisesta. Onnia ei haittaa juoksennella toisten koirien kanssa, mutta leikkiminen ei kertakaikkiaan sovi tämän tosikon repertuaariin.

NOWT Tornio 5.10.2013

Tuomarina kokeessa oli Heikki Nevalainen.

Koe alkoi taas hirveällä jännittämisellä, kuten aina. Tällä kertaa todella kurja flunssa vei ohjaajalta hieman mehut, mutta kohtuudella suoriuduttiin siitä, mistä suoriuduttiin.

Ensimmäisellä rastilla oli ykkösmarkkeeraus viistosti pellolta korkeaan heinikkoon. Onni onneksi suoriutui tehtävästä itse, koska koiran auttaminen olisi ollut melko hankalaa. Onnimainen hidastelu palautuksessa tiputti kuitenkin pisteitä.

Toisella rastilla oltiin kohtalaisen tiheässä metsässä ja tähyiltiin metsän reunassa olevan horsmapöhelikön yli pellolle. Pellolle tuli ykkösmarkkeeraus, jota Onni ei markkeerannut lainkaan, ei edes kuulon avulla. Ennen markkeerauksen ylösottoa otettiin lyhyellä ohjauksella ja lähihaulla horsmikosta dami ylös. Jo tämän ensimmäisen damin ylös saaminen oli työläs ja markkeeraus jäi saamatta kokonaan. Onni kyllä meni pellolle, mutta ei edennyt siellä tarpeeksi kauas pellolla olevan ojan yli. Lyhyenläntä ohjaaja oli hieman ongelmissä, kun koiraa ei näkynyt juuri lainkaan pusikon takaa.

Kolmannella rastilla oltiin vesialueen reunalla heinä- ja pajupuskan takana. Puskaan oli lisäksi viritetty naamioverkko, jonka takaa koira ei siis nähnyt mitään ja ohjaajakin rajoitetusti. Lammelle tuli ykkösmarkkeeraus, minkä jälkeen toinen koirakko laitettiin ohjaukseen.

Tämän jälkeen oli meidän vuoro ja äsken heitetty markkeeraus olisi pitänyt saada ylös. Onni teki töitä hienosti ja minun ohjeiden mukaan. Tehtävä kariutui kuitenkin ohjaajan huonoon markkeeraamiseen, koska en tajunnut ohjata koiraa oikealle alueelle hakemaan.

Neljännelle rastille piti hieman koota itseään kahden epäonnistumisen jälkeen. Rastilla oli paritehtävä, jossa aluksi oli pieni walkup. Kauempana pellolla heittäjä ja ampuja olivat kutakuinkin avoimen luokan hajualueen takana/kohdalla. Heittäjän ja ampujan molemmin puolin tuli markkeeraukset, joissa molemmissa yhdellä heitolla heittetiin kaksi damia.

Toinen koira aloitti hakemalla damin oikealta puolelta. Tämän jälkeen Onni haki damin vasemmalta ja sitten oikealta. Laitoin koiran suoraan linjalle ja damit löytyikin aivan mallikkaasti. Tällä kertaa ohjaajakin siis markkeerasi hyvin. Avoimen luokan hajualue veti Onnia puoleensa ja jouduin yhdesti ohjaamaan koiran pois sieltä ja oikealle alueelle.

Viimeisen rastin hieno onnistuminen oli täydellinen lopetus hieman takkuiselle koesuoritukselle.

Kaikenkaikkiaan koe oli hyödyllinen kokemus. Omaa vuoroaan odotellessa ja edellisiä rasteja sulatellessa omaan päähän ehti kasautua hurja määrä reeni-ideoita :) Nyt vain pitäisi saada karistettua viimeiset rippeet flunssasta ja saada koira kotiin ulkomaanreissulta.

Pistesaldo ei päätä huimannut 16, 0, 0, 18  yht. 34  VOI0