Eli lomareissulla oli mukana myös reenivarusteet, mikäli sopivia maastoja sattuisi kohdalle. Mennessä ja palatessa tehtiin muutamat reenit mökkilammella ja viereisen järven rannassa. Sekä Onnilla että Intolla oli reeniohjelmassa linjoja.
Onnille tehtiin yliuittoja keskipitkillä ja melkopitkillä matkoilla. Tällä kertaa muistipaikat oli motivoitu, mutta lammen kiertämisessä oli sen verran hommaa, että suoraan yhdellä käskyllä linjat ei menny. Pari onnistunutta ohjausta ja seuraava linja olikin jo viivasuora. Hyvä Onni :)
Intolle tein yhtenä päivänä linjoja hyvinkin märällä suolla. Kaksi muistipaikkaa päinvastaisissa suunnissa. Toinen metsänrajassa ja toinen vedessä niin, että koiran piti edetä parikymmentä metriä suolla ennen rantaviivaa.
Loppuviikosta tehtiin Intollekin yliuittoja lammen hieman kapemmassa kohdassa. Harjoitus oli kompakti kolmen noudon tehtävä, joka sujui hienosti. Ensin tuli markkeraus vastarannalle, jonka koira haki. Inton palauttaessa samaan paikkaan laitettiin uusi dami koiran näkemättä. Tämän jälkeen tuli eri suuntaan markkeeraus avoveteen, jonka koira haki ensin ja sitten otettiin ohjauksena dami ylös ensimmäisestä paikasta. Into suoriutui tehtävästä mukavasti. Pitää ruveta ajoittain hieman heikentämään/viivyttämään motivointia ohjauksissa, kun Intolla on selkekästi aivan valtava hyppäys motivoidusta linjasta sokkolinjaan.
Pykeija on nyt elämäni pohjoisin paikka, jossa olen noutajaa reenannut :) Tottakai tilaisuus piti hyödyntää, kun kotona ei reeneissä kalliota koiran tassujen alle osu vaikka kuinka hakisi. Eli ensin käytiin koiran kanssa motivoimassa muistipaikka kallion notkelmaan.
Tämän jälkeen otettiin ensin linjalla yksi dami talteen. Seuraavaksi linjan puoleenväliin heti soratien toiselle puolelle tuli markkeeraus matalaan pusikkoon.
Kun koira oli markkeerauksen noutanut laitettiin se uudelleen linjalle. Ja Into teki juuri niin, kuin olin suunnitellutkin, eli jäi samaiseen pusikkoon etsimään. Harjoituksen tarkoituksena olikin saada koira jatkamaan ohjauksella matkaa kauempana olevaan muistipaikkaan. Ensimmäisellä ohjausyrityksellä Inton nenä ei malttanut vielä poistua pusikosta, mutta uuden pysäytyksen ja rauhallisen ohjauksen saattelemana Into lähti todella hienosti taaksepäin.
Inton ajoittainen epävarmuus linjoilla nousi kuitenkiin pintaan, ehkä uudenlaisen maaston vuoksi, ehkä jostain muusta syystä. Kummallekin linjalle lähtiessään se juoksi kymmenen metriä ja pysähtyi. En yrittänytkään ohjata vaan kutsuin koiran rauhallisesti luokse ja lähetin uudelleen. Tämän epävarmuuden vuoksi toistettiin koko kolmen noudon harjoitus, jolloin linjat meni hienosti ja itsevarmasti. Pusikonkin Into ohitti ilman erillistä ohjaamista.
