torstai 26. helmikuuta 2015

Kädetöntä reenaamista ja urheiluhulluutta

Joulun jälkeen käytiin koko lauman kanssa Riihimäellä. Onni pääsi reenaamaan hyvässä seurassa ja oli jopa aivan reipas :). Inton kans puolestaan saatiin mukaan kotiläksyjä joita ruvettiin työstämään jo reissun aikana. Reenimotivaatio oli aivan huipussaan, kun oli selkeä ajatus ja hyvät ohjeet harjoiteltavista asioista.

Ensinnäkin pysäytykset ja luoksetulot tapahtuu pillillä ilman käsiä. Myös ohjauskäskyt olisi tarkoitus oppia pelkillä sanallisilla käskyillä. Alkuun joku olisi kyllä saanut köyttää emännän eläväiset kädet selän taakse, mutta kyllä se siitä, kun vauhtiin päästiin. Ohjauskäskyjä tosin oltiin reenailtu jo aiemmin ilman käsimerkkejä. Pakkaspäivien iloksi ollaan nimittäin puuhailtu Inton kans sisätiloissa. Minä istun lattialla ja koira istua nakottaa vastapäätä. Tennispallo molemmille sivuille ja ohjauskäsky hyvin rauhallisesti liioitellun alkuäänteen kanssa :) Kyllä se Into tämänkin oppii, mutta ajoittain keskittyminen herpaantuu ja silloin Into yrittää sännätä mihin oma mieli tekisi. Kyseiset harjoitukset on toki siirretty jo ulos ja pidemmille matkoille, melko hienosti ollaan tehtävistä selvitty.

Ollaan tehty myös erilaisilla variaaatioilla tehtävää, jossa jätetään muistidami koiran takapuolelle (jonkin matkan päähän) tai sivulle, ohjaaja kävelee kauemmas ja ohjaa koiran sanallisesti damille tai kutsuuu pillillä luokse ja päästää koiran heti linjalle kyseiselle damille. Kun homma rupesi luistamaan, otettiin satunnaisesti mukaan myös häiriöheitto tai lähihaku tai jotain muuta. Pahin rasti on kuiten ollut ja on edelleen, että koiran kutsuu luokse ja pysäyttää matkalla. Into ennakoi tällöin joka ikinen kerta damille, joten joudun kutsumaan sen jälleen luokse lopun matkaakin, mikä ei sinänsä haittaa, mutta olisi kiva ohjata koira joskus pysäytyksestä myös damille. Lisäksi seuraava luoksetulo sisältää aina pienen himmailun, että puhaltaakohan se emäntä tälläkin kertaa pysäytyksen. Siispä pysäytystä tällaisessa tehtävässä ollaan harjoiteltu todella säästeliäästi, ei edes joka kymmenes kerta.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan tai jää ainakin tauolle. Niin kävi myös meidän reenien, kun talvi teki temppujaan ja hanki on ollut todella karkea hankalakulkuinen. Lisäksi kaikki tiet ja meidän pihakin on jääkaljamalla. Tähän saumaan Into sai uuden tehtävä, nimittäin emännän kirittämisen hölkkälenkeillä. Eli pääsääntöisesti hiekoitetulla pyörätiellä Into on juossut valjaissa ja talutusvyössä puuskuttavan emännän edellä. Into on ilmiömäisen hieno tässä lajissa, se vetää hyvin kevyesti, ei liikaa, mutta avustavasti. Lisäksi se pysyy koko ajan hölkkämoodissa eikä pysähtele tien penkkoihin koipeaan nostelemaan.

Tästä positiivisesta urheiluhullutuksesta Onnikin on saanut osansa ja on joutunut pitkille potkurilenkeille. Onni siis juoksee irti ja emäntä potkuttelee. Lenkit on olleet n. 12 km pitkiä, eli ei mitään hirmuisia, mutta meille kuitenkin ihan riittävästi :)

Nyt vihdoin ja viimein on jälleen päästy reenaamaankin, kun metästä on löytynyt muutamia lähes sulanneita kaistaleita. Yhtenä päivänä tein Intolle hakutehtävän ja musta salama oli elementissään. Se teki todella vauhdikasta ja tehokasta työtä. Linjoja ollaan taas muistuteltu mieleen ja tänään harjoiteltiin lähihakua erinäisillä variaatioilla, kuten häiriöheitolla tai pysäytyksellä.

Niin joo ja kävihän se Into virallisissa terveystutkimuksissakin ja hienolta näytti. Silmät on terveet, kyynärät 0/0 ja lonkat A/A :)