sunnuntai 25. lokakuuta 2015

NOWT ALO Kemi 10.10.2015

Käytiin lokakuun kymmenes Inton kanssa kokeilemassa siipiä Kemin wt-kokeessa. Sinänsä oli mukava saada yksi koestartti vielä syksylle, kun taippareita ja derbyä lukuunottamatta ei olla Inton kans kokeissa käyty ja ollaan keskitytty ihan vaan harjotteluhommiin.

Kokeen kaikki tehtävät olivat kuivalla maalla, mikä kävi jo koepaikalle ajellessa ilmi, kun rannat olivat jäässä. Sää oli siis kaunis ja kuulas eli kirpakka syyskeli. Erityisesti aamulla ei tuulta ollut oikeastaan lainkaan. Tuomarina kokeessa oli Miso Sipola.

Rasti 1: Markkeeraus pieneen metsä/pusikkosaarekkeeseen. Maasto vietti hieman saareketta kohti. Into teki melko kauan töitä, kylläkin alueella, mutta juoksi pari kertaa melkein damin päältä. (12/20)

Rasti 2: Walk up parityönä. Aluksi katsottiin, kun metsän reunaan heitettiin kaksi damia (myöhempi ohjauspaikka oli siis motivoitu). Seuraamista muistipaikasta poispäin, laukaus ja heitto heinikkoon. Pienempi numero haki ensin markkeerausken ja suurempi ohjauksen. Tämän jälkeen vaihdettiin paikkoja ja markkeeraus tulikin suuremmalla numerolla olevalle koirakolle ja ohjauksen otti pienempi numero. (18/20)

Rasti 3: Markkeeraus erittäin haastavaan maastoon. Tiheässä metsässä meni metsäkoneen ura, johon haitto tuli. Mielenkiintoa tehtävään toi kuitenkin uralla ollut tikkuviidakko.  Metsänharvennuksesta/raivauksesta jäänyttä ohutta puuta tai tikkua oli vaakatasossa pitkin uraa. Koiran tuli siis ryömimällä, hyppimällä ja puskemalla selvittää tiensä damille. Into ei ensimmäisellä kerralla nähnyt heittoa, joten se uusittiin. Lisäksi jouduin vahvistamaan eteenmenoa vielä matkalla, kun koira hetken edettyään kääntyi katsomaan, että ihan oikeastiko minun tänne tarkoitus mennä. (13/20)

Rasti 4: Rastit 3 ja 4 tehtiin putkeen niin, että heti koiran palauettua markkeerausdamin otettiin samasta paikasta dami ylös ohjauksella. (19/20)

Finaali: Kaikki alokasluokan koirat suorittivat finaalitehtävän yhtäaikaa ja kyseessä oli drive. Koirakot olivat rivissä heinikossa metsänreunassa selkä metsään päin ja nenä heinikon toisella puolella olevaa metsää kohti. Ajo eteni metsänreunan suuntaisesti, niin että heitot tulivat metsään. Pusikosta kuuluvan älämölön ja laukausten lisäksi keskellä heinikkoa oli ampuja, joka välillä ampui metsää kohti ja välillä kääntyikin ampumaan ja heittämään dameja koirakoiden pään yli.

Onneksi Into pysyi paikallaan ja rauhallisena vaikka rivistöstä kuului änntelyä ja viereinen koira karkasikin. Ajon loputtua kukin jäljellä oleva koira haki metsiköstä yhden damin. Into oli suoritusvuorossa viimeinen, joten sepä otti ja laittoi maate odotellessaan. Oli toki tarkaavainen, mutta selvästi ajatteli, että kaipa se mamma minulle sanoo, jos ja kun minun vuoro tulee :) (18/20)

Tulos 12, 18, 13, 19, F18.
Yhteensä 80 pistettä ja ALO1 (sij. 2)


sunnuntai 27. syyskuuta 2015

NOME-B Liminka 26.9.2015

Viikonloppuna oli Limingassa b-kokeet ja lauantaina voittajaluokassa ratkottiin myös piirinmestaruus. Kaikista aiemmista suunnitelmista poiketen ilmoitin Onnin kokeeseen, ilmeisesti sateinen kesä oli kostuttanut sahajauhot pääkopastakin. Kyseessä oli siis elämäni toinen voi-startti (se edellinenhän loppui hyvin lyhyeen).

Koe oli kiertävä koe, jossa suorittava pari tuomareineen siirtyi kokeen aikana suorituspaikasta toiseen.

Ensimmäisellä paikalla aloitettiin vesiohjauksella. Koe jatkui haulla, jossa oli kaksi selvästi erillistä aluetta. Toisessa oli pelkkää vettä ja vesiheinikkoa (suurelta osin uimasyvyistä), toisessa lisäksi myös pieni pusikkoine saari. Toiselle alueista koira piti/sai ohjata ennen hakuun ryhtymistä ja toisellekin alueelle ohjasin koiran alkuun ennen etsikäskyä. Riistoja piti saada ylös kaksi kummaltakin alueelta. Ennen siirtymää oli vielä ykkösmarkkeeraus samanmoisessa vesikossa. Linja onnistui omasta mielestäni yllättävän kivuttomasti ja haku myös. Toki Onni työskenteli omaan hyvin rauhalliseen tyyliinsä, mutta aina kun se jonnekin lähetettiin, tuli se riistan kanssa takaisin.

Toisella paikalla aloitettiin kolmosmarkkeerauksella, jossa ensimmäinen koira nouti kaksi riistaa haluamassaan järjestyksessä ja kolmas jäi toisen koiran noudettavaksi. Tässä kolmannessa (eli toisena suorittavan ensimmäisessä) noudossa koiran pieni avittaminen oli tarvittaessa sallittua. Tämän jälkeen tuli uusi kolmosmarkkeeraus ja suoritusjärjestys käänteinen. Tämän tehtävän Onni aloitti kolmanneksi jääneen noutamisella ja jouduin yhdesti auttamaan sitä. Suorat markkeeraukset se haki itsenäisesti ja hyvinkin suoraviivaisesti. Heitoista kaksi tuli veteen ja kolmas pienen niemenkumpareen taakse veteen. Viimeisenä tehtävänä oli vielä ohjauttu haku avoveden takana olevan saaren viereiseltä vesiheinikkoalueelta uimasyvyisestä vedestä.

Kaikenkaikkiaan koe oli pitkä ja märkä. Uimista oli todella paljon, mikä on selvää, kun kokeen kaikkien tehtävien pääpaino oli vesialueella. Koe kuitenkin selvästi sopi Onnille vaikka passissa olon aikana se tärisi aivan hirveästi ja lopussa kalisi myös hampaat.

Koe oli allekirjoittaneelle todellinen läksytys luovuttamisesta, uskonpuutteesta ja sensellaisesta. Onni oli aivan käsittämättömän hieno vaikkakin verkkainen. Suorastaan hävettää, kuinka olen ollut jo monta kertaa luovuttaa tai ainakin jättää Onnin kans koehommat sikseen. Nyt kuitenkin oma mielentila ja koiran mielentila siinä samassa oli oikea. Me selvitään tästä... tai, että ainakin se on mahdollista... tai jotain sellaista...syteen taikka saveen, mutta yritetään kuitenkin. Tai sitten se oli vain se kuuluisa karma, joka jälleen kerran tönäisi pienen ihmisen rähmälleen omien ennakkoluulojensa eteen. Ja hyvä niin! 

Koeselostus: tuomarina Pekka Uusimäki

Haku
Työskentelee tasaisella, mutta sitkeällä tavalla kattaen koko alueen. Tuo riistan jokaisella lähetyksellä.

Ohjattavuus
Voisi lähteä voimakkaammin ohjauksen suuntaan, mutta kuuntelee ohjaajaansa kaikilla etäisyyksillä, saadaan ohjattua riistalle. Ohjatussa haussa saadaan helposti alueelle.

Paikallistamiskyky
1.m: Näkee heiton ja noutaa riistan itsenäisesti.
3.m: Saa hyvät havainnot kaikista linnuista, noutaa riistat, ensimmäiselle tarvitsee hieman ohjaajansa apua.

Riistan käsittely
Hyvät otteet, palautukset ja luovutukset.

Muut ominaisuudet
Hyvä yhteistyö.

Yleisvaikutelma
Tasaisella tyylillä työskentelevä koira, joka suoriutuu kaikista kokeen osa-alueista. Voisi olla helpommin lähetettävissä noutoihin, mutta se ei tänään heikennä kokonaiskuvaa.

VOI1

Onni tosiaan teki todella hienoa työtä ja sai siitä seuraavana päivänä asiaan kuuluvan palkinnon pääsemällä mielipuuhaansa eli jahtiin :) Onni on kyllä kaikki mahdolliset lahjukset ansainnut.
 

maanantai 3. elokuuta 2015

Derby 1.- 2.8.2015, Hollola

Heti alkuun pitkä puhallus, me selvittiin siitä hengissä :D. Eli vuoden 2015 derby oli Inton tämän kesän varsinainen koe taippareiden jälkeen. Seuraavassa jonkinlaiset selostukset ja kuvat siitä, kuinka tehtävät olisi pitänyt suorittaa. Lisäksi myös tuumailuja siitä, kuinka ne meillä Inton kans sujui.

Rasti 3 - Seuraamista ja motivoidut linjat (meillä suoritusvuorossa ensimmäisenä)


1. Tehtävän alettua katsottiin ensin lyhyt heitto pellolle lähelle metsän rajaa.
2. Seuraamispätkän jälkeen katsottiin myös toinen lyhyt heitto.
3. Lähetyspaikalle päästyä, linja/ohjaus jälkimmäisenä heitetylle damille.
4. Laukaus ensimmäisenä heitetylle damille.
5. Linja/ohjaus


Into aloitti tehtävän hienosti. Seuraaminen sujui mallikkaasti, vaikkakaan itse en arvosta Inton tapaa tuijottaa minua vähän väliä. Ensimmäinen linja meni sujuvasti, mutta sen jälkeen alkoivat hankaluudet. Into otti linjan keskelle, kahden muistipaikan välille. Pysäytin koiran pellon reunassa, mutta kun yritin ohjata oikealle, niin Intopa vain istui sijoillaan, kuin tatti.


Toisen ohjausyrityksen jälkeen odottelin pienen hetken ja kolmannella ohjauksella Into lopulta lähti oikealle, mutta metsää pitkin, ja melko hidasta vauhtia (etsi jo matkalla). Inton ollessa lopulta heittäjän kohdalla kutsuin sitä pillillä lähemmäksi, mutta Intolla meni taas kone jumiin ja se jäi istumaan pusikkoon. Usean luoksetulopillityksen jälkeen kustuin koiraa sievästi sanallisella käskyllä, jolloin se lopulta tuli pellon puolelle ja lähihaulla nappasi damin mukaansa.


Pisteitä 12/20

Rasti 4 - Ohjaus ja markkeeraus


1. Ensin pellolta tuli laukaus kohti metsäsaareketta.
2. Dami ohjauksella ylös.
3. Laukaus ja heitto pellolle. Koira ei nähnyt aivan heittokaaren loppua.
4. Markkeerauksen nouto.

Into lähti aluksi aivan oikealle linjalle, mutta ajautui ennen saareketta metsäkulmaukseen. Kun yritin ohjata, jumitti Intolla taas kuten edellisellä rastilla. Lopulta kuitenkin saatiin dami ylös saarekkeesta. Markkeeraus menikin sitten aivan nappiin, onneksi :)

Pisteitä 11/20

Rasti 1 - Tuplamarkkeeraus peitteisessä maastossa


1. Laukaus ja heitto
2. Laukaus ja heitto lähes samaan paikkaan ensimmäisen damin kanssa.
3. Ensimmäinen dami ylös.
4. Toinen dami ylös.



Ensimmäinen dami tuli kohtuullisen kivuttomasti, mutta sillekin Into joutui tekemään töitä. Toiselle damille laitoin Inton linjalla, mutta sitten olikin olo kuin veitsen terällä. Yritin välttää koiran pysäyttämistä, ettei se menisi taas jumiin. Ensimmäisen lähihaun annoin lennosta, mutta Into haki samasta paikasta, josta haki aiemman damin. Sitten annoin koiran metsästää melko tovin, vaikka siitä pisteet koko ajan pienenivätkin.


Lopulta Into jäi hakemaan tiheään ohdakepusikkoon, jolloin minun oli lopulta puututtava asiaan. Luoksetulopillistä Into tuli pusikon reunaan, mutta siitä piti antaa vielä parikin pillitystä ennen, kuin koira jatkoi matkaa minua kohti. Koiran tullessa kohti annoin lennosta lähihaun oikealle puolelle, jolloin Into löysikin damin nopeasti. Eli enemmän rälläämistä ja vähemmän jumimista, mutta joka tapauksessa myös heikot pisteet.

Pisteitä 15/20

Rasti 2 - Markkeeraus ja ohjaus vesialueen yli



1. Laukaus ja heitto.
2. Lyhyt seurautuspätkä.
3. Markkeerauksen nouto.
4. Linja/ohjaus samaan paikkaan.


Markkeerausta noutaessa Into ei osunut heti kohdalle, jolloin jumimisen välttämiseksi annoin sen taas metsästää jonkin aikaa. Lopulta Into löysi itsensä damin välittömään läheisyyteen, jolloin vielä annoin lähihakupillityksen vahvistukseksi. Sitten Into kuitenkin teki yllärin ja palautti rantaa pitkin. Reppanan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen: 'Mamma minä löysin oikoreitin ja tulin näin nopeasti, enkö olekin taitava.' Onneksi linja meni kuitenkin aivan nappiin ja myös palautus tapahtui vettä pitkin. Jälleen oli kuitenkin suorituksessa monta miinusta mukana ja pisteet jäivät alhaisiksi.



Pisteitä 14/20

Vaikka lauantaina oli mukana onnistumisiakin, niin kaiken säätämisen ja jumittamisen jälkeen epäusko oli kyllä melkoinen, kun päästiin finaalipäivälle mukaan. Homma oli kai yhdestä ainoasta pisteestä kiinni. Eli jos siltä yhdeltä rastilta olisikin tullut 10 eikä 11 pistettä, niin lopputulema olisi ollut aivan toisenlainen. Kokonaispisteethän meillä oli selvästi heikommat, kuin useammalla finaalin ulkopuolelle jääneellä.

Sitten vielä sunnuntaiaamupäivän rastit

Rasti F2 - Walk up


1.Laukaus ja heitto
2. Pienemmällä numerolla startannut koira nouti markkeerauksen.
- Ylimääräinen laukaus edessä.
3. Laukaus metsässä.
4. Suurempi numero otti ohjauksella damin ylös metsänrajasta.
- Ylimääräinen laukaus edessä.
5. Laukaus metsässä.
6. Pienempi numero otti ohjauksella damin metsänrajasta.
7. Laukaus ja heitto.
8. Suurempi numero nouti markkeerauksen.


Into seurasi hienosti, eikä hötkyillyt yhtään :) Markkeerauksessa se taas metsästi tovin ennen kuin sai damin ylös (en edelleenkään uskaltanut puuttua kovin vähästä, ettei mene kone jumiin). Ohjauksessa jouduin yhdesti ohjaamaan koiraa oikealle ja ihme kyllä se suijui kohtalaisesti eli Into ei lukkiutunut vaan lähti rauhallisesti ohjattuun suuntaan ja sai damin ylös. Mutta se rällääminen markkerauksessa tietty vaikutti taas pisteisiin.






Ja mikäpä siinä oli aitiopaikalta seurata voittajan rajahtävän nopeaa suoritusta :)



Pisteitä 16/20

Rasti F1 - Drive




1. Kolme laukausta ja kolme heittoa metsän rajassa.
2. Laukauksia.
3. Linja/ohjaus pusikon reunaan.
4. Nouto, yksi aiemmin heitetyistä dameista talteen.


Tällä rastilla jo markkeerausmatka peitteisessä maastossa oli Intolle liian vaikea. Eli minun avusta huolimatta Into ei tainnut rekisteröidä heittoja kunnolla. Ohjauksessa Into oli jo lähdössä epävarma ja kampesi itsensä linjan vasemmalla puolella olevaan ohdakepusikkoon. Hyvin lyhyen ajan kuluttua tuomari pyysikin kutsumaan koiran luokse eli leikki jäi meiltä siihen. Onneksi näin, etten ehtinyt painostaa koiraa yhtään sen enempää, kun koiran taidot eivät olleet ollenkaan tehtävän tasolla. Mitään isompaa 'vahinkoa' ei ehtinyt tapahtua, nollaa lukuunottamatta. Mutta ei voi kyllä harmitella yhtään. melkoinen taistelu meillä olikin jo takana :)

Pisteitä 0/20

Edelleenkin hieman harmittaa, että meidän piti lähteä ajamaan pohjoista kohti (lauttaan) ja grande finale jäi näkemättä.

Aivan sydäntä lämmittää se kuinka rauhallinen Into on. Erityisesti odottelun aikana Into saattaa parhaillaan maata ketarat ojossa ja nähdä unta :D

Tämänhetkiseen taitotasoon ja koulutustasoon nähden Into suoriutui tehtävistä aivan äärirajoillaan. Heti, jos jokin tehtävä alkaa olla liian vaikea, näkyy se Intosta selvästi epävarmuutena eli esimerkiksi juurikin jumittumisena. Paljon vaan reeniä lisää ja viikonlopun inspiroimana reeni-into olisikin nyt aivan kauhean kova, mutta pitää tässä ensin huilailla pari päivää ja katsella milles me sitten ryhdytään. Ideoita ja suunnitelmia on pää pullollaan.


maanantai 27. heinäkuuta 2015

Reeniä 'korkeanpaikanleirillä'

Eli lomareissulla oli mukana myös reenivarusteet, mikäli sopivia maastoja sattuisi kohdalle. Mennessä ja palatessa tehtiin muutamat reenit mökkilammella ja viereisen järven rannassa. Sekä Onnilla että Intolla oli reeniohjelmassa linjoja.

Onnille tehtiin yliuittoja keskipitkillä ja melkopitkillä matkoilla. Tällä kertaa muistipaikat oli motivoitu, mutta lammen kiertämisessä oli sen verran hommaa, että suoraan yhdellä käskyllä linjat ei menny. Pari onnistunutta ohjausta ja seuraava linja olikin jo viivasuora. Hyvä Onni :)


Intolle tein yhtenä päivänä linjoja hyvinkin märällä suolla. Kaksi muistipaikkaa päinvastaisissa suunnissa. Toinen metsänrajassa ja toinen vedessä niin, että koiran piti edetä parikymmentä metriä suolla ennen rantaviivaa.


 
Loppuviikosta tehtiin Intollekin yliuittoja lammen hieman kapemmassa kohdassa. Harjoitus oli kompakti kolmen noudon tehtävä, joka sujui hienosti. Ensin tuli markkeraus vastarannalle, jonka koira haki. Inton palauttaessa samaan paikkaan laitettiin uusi dami koiran näkemättä. Tämän jälkeen tuli eri suuntaan markkeeraus avoveteen, jonka koira haki ensin ja sitten otettiin ohjauksena dami ylös ensimmäisestä paikasta. Into suoriutui tehtävästä mukavasti. Pitää ruveta ajoittain hieman heikentämään/viivyttämään motivointia ohjauksissa, kun Intolla on selkekästi aivan valtava hyppäys motivoidusta linjasta sokkolinjaan.


Pykeija on nyt elämäni pohjoisin paikka, jossa olen noutajaa reenannut :) Tottakai tilaisuus piti hyödyntää, kun kotona ei reeneissä kalliota koiran tassujen alle osu vaikka kuinka hakisi. Eli ensin käytiin koiran kanssa motivoimassa muistipaikka kallion notkelmaan.


Tämän jälkeen otettiin ensin linjalla yksi dami talteen. Seuraavaksi linjan puoleenväliin heti soratien toiselle puolelle tuli markkeeraus matalaan pusikkoon.


Kun koira oli markkeerauksen noutanut laitettiin se uudelleen linjalle. Ja Into teki juuri niin, kuin olin suunnitellutkin, eli jäi samaiseen pusikkoon etsimään. Harjoituksen tarkoituksena olikin saada koira jatkamaan ohjauksella matkaa kauempana olevaan muistipaikkaan. Ensimmäisellä ohjausyrityksellä Inton nenä ei malttanut vielä poistua pusikosta, mutta uuden pysäytyksen ja rauhallisen ohjauksen saattelemana Into lähti todella hienosti taaksepäin.

Inton ajoittainen epävarmuus linjoilla nousi kuitenkiin pintaan, ehkä uudenlaisen maaston vuoksi, ehkä jostain muusta syystä. Kummallekin linjalle lähtiessään se juoksi kymmenen metriä ja pysähtyi. En yrittänytkään ohjata vaan kutsuin koiran rauhallisesti luokse ja lähetin uudelleen. Tämän epävarmuuden vuoksi toistettiin koko kolmen noudon harjoitus, jolloin linjat meni hienosti ja itsevarmasti. Pusikonkin Into ohitti ilman erillistä ohjaamista.



Tuntureita ja vuonoja

Tämän kesän lomareissu suuntautui pohjoiseen. Maanantaina oli auto pakattu täyteen aivan ääriään myöten mukaanlukien kolme koiraa ja nokka käännettiin kohti Lappia. Ensimmäinen etappi oli mökkimailla Rovaniemen ja Sodankylän puolivälin huiteilla. Itikoita oli melkolailla kiitettävästi, mutta kyllä sinne juuri sekaan sopi.

Tiistana Muska jäi mökille hoitoon, kun me muut ajeltiin Saariselälle. Jo saman päivänä käytiin iltalenkillä Iisakkipään huipulla, matkaa kokonaisuudessaan näpsäkät 7 km.


Saariselällä majoituttiin oikein hotellissa. Ja jos emäntä oli onnessaan päästessään iltasaunan ohella myös kylpylään, niin osasi se Onnikin ottaa ilon irti, kun sai nukkua sohvalla.

Keskiviikkona otettiinkin sitten kuntoilun kannalta. Käveltiin poikien kans rengasreittinä Kiilopäältä Rautulammelle. Matkaa kertyi sopivat 25,5 km, joista alkumatkalla tuli muutamakin sykettä nostava nousu ja siten myös upeita maisemia. Paluumatka puolestaan kuljettiin suurimmaksi osaksi puron viertä loivan kurun pohjalla. Aikaa lenkkiin hupeni taukoineen hieman reilu kuusi tuntia eli ihan mukavaa vauhtia pisteltiin jalkaa toisen eteen. Pidempi tauko istuskeltiin Rautulammen rannalla ja Intolle se oli paha rasti. Ei niinkään se trangiasta höyryävä ruoan tuoksu vaan ne porot. Oli pikkukoiran pääkopalle melkoinen rasitus kytätä joka puolelle kopsuttelevia poroja. Irrallaan kulkevat paistit sai veden herahtamaan kielelle :)


Matkan seuraava etappi olikin sitten Norjan puolella Pykeijassa. Teltta viriteltiin kertakaikkiaan upeisiin maisemiin, kyllä kelpasi istuskella teltan oviaukossa ja laittaa iltasapuskaa.

Iltakävelyllä, samoin kuin aamukävelyllä, käytiin kiipeilemässä pitkin kalliokukkuloita. Juuri sen erilaisempia lenkkimaastoja kotimaastoihin verrattuna saa kyllä hakea, ja se Jäämeri...



Illalla istuskeltiin vielä Onnin ja Inton kans rannassa, kun Janne yritti narrata kaloja.


Norjasta ajeltiin jälleen mökille ja sieltä seuraavana päivänä jo takaisin kotisaareen. Pojat makasivat vielä pari tuntia autossa kotipihalla, kun me kaksijalkaiset purettiin retkikamoja. Auton takalunkka oli siis auki, eli koirat olivat takapoksissa aivan omasta tahdostaan. Ilmeisesti oli hieman huoli, että jos tästä nyt kuitenkin vielä lähdetään jonnekin reissaamaan, niin ei ainakaan jää kyydistä.


perjantai 10. heinäkuuta 2015

NOU Ylikiiminki 16.6.2015

Into kävi 16.6. taipumuskokeissa.

 

Koeselostus: tuomarina Tapio Sihvonen

Sosiaalinen käyttäytyminen
Suhtautuu ystävällisesti ja myönteisesti vieraisiin ihmisiin ja muihin koiriin.

Uimahalu
Hyvä uimahalu.

Hakuinto
Hakee koko suorituksen ajan hyvällä innolla.

Noutohalu
Ottaa nopeasti empimättä riistat.

Nouto-ote
Hyvät pehmeät otteet.

Palauttaminen
Nopeasti ohjaajan käteen.

Reagointi laukaukseen
Rauhallinen tarkkaavainen.

Itseluottamus ja aloitekyky
Hyvä itseluottamus.

Yhteistyö
Hyvä.

Yleisvaikutelma
Tänään erinomaisia taipumuksia esittänyt uros, joka selvittää tehtävät vaivattomasti.

NOU1

torstai 26. helmikuuta 2015

Kädetöntä reenaamista ja urheiluhulluutta

Joulun jälkeen käytiin koko lauman kanssa Riihimäellä. Onni pääsi reenaamaan hyvässä seurassa ja oli jopa aivan reipas :). Inton kans puolestaan saatiin mukaan kotiläksyjä joita ruvettiin työstämään jo reissun aikana. Reenimotivaatio oli aivan huipussaan, kun oli selkeä ajatus ja hyvät ohjeet harjoiteltavista asioista.

Ensinnäkin pysäytykset ja luoksetulot tapahtuu pillillä ilman käsiä. Myös ohjauskäskyt olisi tarkoitus oppia pelkillä sanallisilla käskyillä. Alkuun joku olisi kyllä saanut köyttää emännän eläväiset kädet selän taakse, mutta kyllä se siitä, kun vauhtiin päästiin. Ohjauskäskyjä tosin oltiin reenailtu jo aiemmin ilman käsimerkkejä. Pakkaspäivien iloksi ollaan nimittäin puuhailtu Inton kans sisätiloissa. Minä istun lattialla ja koira istua nakottaa vastapäätä. Tennispallo molemmille sivuille ja ohjauskäsky hyvin rauhallisesti liioitellun alkuäänteen kanssa :) Kyllä se Into tämänkin oppii, mutta ajoittain keskittyminen herpaantuu ja silloin Into yrittää sännätä mihin oma mieli tekisi. Kyseiset harjoitukset on toki siirretty jo ulos ja pidemmille matkoille, melko hienosti ollaan tehtävistä selvitty.

Ollaan tehty myös erilaisilla variaaatioilla tehtävää, jossa jätetään muistidami koiran takapuolelle (jonkin matkan päähän) tai sivulle, ohjaaja kävelee kauemmas ja ohjaa koiran sanallisesti damille tai kutsuuu pillillä luokse ja päästää koiran heti linjalle kyseiselle damille. Kun homma rupesi luistamaan, otettiin satunnaisesti mukaan myös häiriöheitto tai lähihaku tai jotain muuta. Pahin rasti on kuiten ollut ja on edelleen, että koiran kutsuu luokse ja pysäyttää matkalla. Into ennakoi tällöin joka ikinen kerta damille, joten joudun kutsumaan sen jälleen luokse lopun matkaakin, mikä ei sinänsä haittaa, mutta olisi kiva ohjata koira joskus pysäytyksestä myös damille. Lisäksi seuraava luoksetulo sisältää aina pienen himmailun, että puhaltaakohan se emäntä tälläkin kertaa pysäytyksen. Siispä pysäytystä tällaisessa tehtävässä ollaan harjoiteltu todella säästeliäästi, ei edes joka kymmenes kerta.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan tai jää ainakin tauolle. Niin kävi myös meidän reenien, kun talvi teki temppujaan ja hanki on ollut todella karkea hankalakulkuinen. Lisäksi kaikki tiet ja meidän pihakin on jääkaljamalla. Tähän saumaan Into sai uuden tehtävä, nimittäin emännän kirittämisen hölkkälenkeillä. Eli pääsääntöisesti hiekoitetulla pyörätiellä Into on juossut valjaissa ja talutusvyössä puuskuttavan emännän edellä. Into on ilmiömäisen hieno tässä lajissa, se vetää hyvin kevyesti, ei liikaa, mutta avustavasti. Lisäksi se pysyy koko ajan hölkkämoodissa eikä pysähtele tien penkkoihin koipeaan nostelemaan.

Tästä positiivisesta urheiluhullutuksesta Onnikin on saanut osansa ja on joutunut pitkille potkurilenkeille. Onni siis juoksee irti ja emäntä potkuttelee. Lenkit on olleet n. 12 km pitkiä, eli ei mitään hirmuisia, mutta meille kuitenkin ihan riittävästi :)

Nyt vihdoin ja viimein on jälleen päästy reenaamaankin, kun metästä on löytynyt muutamia lähes sulanneita kaistaleita. Yhtenä päivänä tein Intolle hakutehtävän ja musta salama oli elementissään. Se teki todella vauhdikasta ja tehokasta työtä. Linjoja ollaan taas muistuteltu mieleen ja tänään harjoiteltiin lähihakua erinäisillä variaatioilla, kuten häiriöheitolla tai pysäytyksellä.

Niin joo ja kävihän se Into virallisissa terveystutkimuksissakin ja hienolta näytti. Silmät on terveet, kyynärät 0/0 ja lonkat A/A :)