Vihdoin se taas koitti, metsästyskauden alku. Onni lähti isäntänsä kanssa varis ja kyyhkyjahtiin toiselle puolelle Suomea. Tapahtumia oli ollut ja Onnille parin kolmen päivän aikana hurja määrä noutoja (kolminumeroinen luku... uskoo ken tahtoo ;) ). Suureksi harmiksi Onni oli viimeisenä päivänä juossut metsässä lasinsiruun ja se olikin sitten siinä. Etutassun isosta anturasta oli lähtenyt pieni siivu pois. Vamma ei aivan hurjalta onneksi näyttänyt, mutta oli todella arka. Seuraavan viikonlopun koestartti jäi siis starttaamatta, kun toisessa vaakakupissa oli mahdollisesti toimiva tassu kahdeskymmenes elokuuta.
Ja niinhän se koitti aloitus ja Onni muutti muiden ukkojen kanssa leiriin. Siellä ne sitten olikin melkein viikon. Tassu ehti parantua sen verran, että Onni pystyi olemaan töissä silmälläpidon alla (sänkipellot oli vältetävien listalla, mutta tuskimpa olivat malttaneet välttää). Tassu kuitenkin kesti ja Onni sai toteuttaa itseään sekä nauttia leirielämästä. Fiksu koira oppi jopa kulkemaan itse teltan liepeen alta omaan makuupussiin nukkumaan :)
Niin ja sitten se otsikossa lukenut Inton eka. Heti aloituspäivänä olin töistä palailemassa kotiin, kun sain puhelun metsämieheltä jolla oli jäänyt kaksi sorsaa kanavan laitaan hukkaan.. Ehdotteli, että olisin Onnin kans käynyt etsimässä, mutta Onni oli jo muissa hommissa siihen aikaan. No kotona hetken mietittyani totesin, että eiköhän me käydä Inton kans kokeilemassa. Tilanne oli siinä mielessä otollinen, että alueen lähellä ei ollut enää metsästäjiä eli ei pauketta ja lintuja kertarytinällä. Ja lähtökohtaisesti koko tilanne oli Intolle vain vapaana juokentelua ja ulkoilua. Jos 'vahingossa' löytää, niin löytää, mutta ei haittaa vaikka jäisi löytymättäkin. Ja sieltähän se mamman puppana sen sorsan kanavan laidasta löysi. Hieman piti ensimmäistä lämmintä lintua haistella ennen kuin suuhun tohti ottaa, mutta kaikenkaikkiaan mahtava ensimmäinen oikea riistatyö :)
