Luolakoira hommissa

Menin sitten tänään päästämään koirat aamu-ulkoilun jälkeen sisälle ja ihmettelin, kun sateesta huolimatta ainoastaan Onni istui portailla odottamassa. Siinä hetken aikaa tilannetta tarkasteltuani huomasin Muskan juoksunarun menevän varaston kulmalle, josta löytyi melkoinen maansiirtotyömaa ja hetken huhuiltuani löytyi myös se hukassa ollut koira.

Kuvan oikeassa reunassa oleva hiekkainen naru paljasti kaivinkoneen olinpaikan.

Lopulta itse koirakin ilmestyi näkyviin.

Mitenköhän tämän kaivamisvimman ohjaisi johonkin hyödylliseen ennen, kuin mökki tippuu perustuksiltaan.

NOWT AVO Oulunsalo 14.5.2011

Ensimmäinen koestartti tälle vuodelle oli wt-koe, mikä ei erittäin heikolla hermorakenteella varustetulle ohjaajalle ollut välttämättä se paras ratkaisu :). Jokatapauksessa jälleen kerran hengissä selvittiin ja mukavaakin oli.

Rasti 1.

Ykkösmarkkeeraus alamäessä olevaan pajupusikkoon (ja ilmeisesyi myös ojaan, kun koira tuli turkki märkänä takaisin). Onni markkeerasi hieman liian lyhyeksi, tai jäi matkalla haistelemaan vanhoja hajujälkiä. Hetken aikaa pajupusikon etupuolella haettuaan Onni siirtyi oikealle alueelle pöpelikköön ja löysi damin kohtuullisen ripeästi. Pisteitä 16.

Rasti 2.

Aluksi markkeeraus jyrkän penkereen alapuolelle pajukossa kulkevalla kapealle polulle. Koiran noutaessa damia ohjaaja ja tuomari siirtyivät penkereen reunalle, josta koira palautuksen jälkeen ohjattiin samaiselle polulle äskeisen tiputuspaikan yli. Etäisyyden arvioiminen pöpelikössa polun varrella olevalle koivulle ja piilotetulle damille oli vaikeaa. Annoin Onnille lähihakupillityksen liian aikaisin ja sitten jouduttiinkin hieman vatkaamaan eestaas, ennen kuin Onni sai vainun damista. Hieman oli mukana siis hyvää tuuriakin, mutta dami saatiin kuitenkin ylös. Pisteitä 16.

Rasti 3.

Rasti suoritettiin parityönä. Aluksi siis kuljettiin rintamassa koirat sivulla seuraten. Laukauksen jälkeen pienemmän numeron koira lähetettiin lähihakuun penkereessä olevaan pajupusikkoon. Kun myös suuremman numeron koira oli suorittanut lähihaun, jatkettiin kulkua eteenpäin. Laukauksen jälkeen käännyttiin ympäri ja nyt suuremman numeron koira lähetettiin ensin lähihakuun pajupusikkoon, joka sijaitsi noin yhdeksänkymmenen asteen kulmassa edelliseen pusikkoon nähden. Seuraaminen ja ensimmäinen lähihaku meni Onnilla hienosti, dami oli todellakin piilotettuna alueella, koska Onni palautti damin melkoinen heinäturpas suussaan. Toiseen lähihakuun lähetettäessä, Onni lähtikin tykittämään ajouraa pitkin, joka oli hyvin kapeassa kulmassa tarkoittamaani suuntaan nähden. Loistavan pysäytyksen ja oikealle ohjauksen turvin Onni pääsi kuitenkin ripeästi oikealle alueelle ja vieläpä suoraan tuulen alapuolelta. Pisteitä 19.

Rasti 4.

Kakkosmarkkeeraus heinikkoalueella, ainoastaan ensimmäinen markkeeraus haettiin. Onni jäi matkalla tarkistamaan alokasluokan tehtävän hajualuetta, sitten piti tarkistaa vielä joku muovinpalakin ja sittenhän se oikea pudotuspaikka olikin jo unohtunut. Onneksi Onni otti kuitenkin ohjaukset hyvin vastaan ja saatiin kuin saatiinkin dami talteen. Pisteitä 15.

Ilmeestä päätellen heitto näyttää vissiin aika pahalta :D

Finaali

Kaikkien luokkien finaalikoirakot suorittivat tehtävän yhtäaikaa. Kyseessä oli drive, jossa koirakot rivissä katselivat alempana koivikossa tapahtuvaa mölinää, paukuttelua ja heittoja. Alokas ja nuortenluokan koirat kävivät hakemassa kukin yhden damin alueelta. Tämän jälkeen avoimen luokan koira lähettiin ihan eri suuntaan linjalle. Kaksi pientä pajupensasta, joista toisen juurelle oli piilottetu dami, erottuivat melko selvästi heinikkoalueelta. Onnin linja oli aika hyvä ja suora, mutta Onni haki ensin pikkuhetken väärällä pensaalla ennen kuin itse siirtyi parin metrin päässä olevalle oikealle pensaalle. Pisteitä 18.

Tulos siis 16,16,19,15,F18. Yhteensä 84 pistettä ja AVO1 (sij. 1.).

Kaikenlaista hyödyllistä :)

Pitkän bloginpäivitystauon aikana ollaan keritty hommata Onnin kans kaikenlaista.

Ollaan harjoiteltu niin linjoja kuin ohjauksiakin erilaisissa maastoissa. Tärkeimpänä pointtina linjojen harjoittelussa on ollut hajujälkien välttäminen, eli dameja ei ole viety muistipaikkaan samaa reittiä linjan kanssa vaan millon minkäkinlaista ketunlenkkiä pitkin.


Viimeisimmässä linja/ohjaus-reenissä vein damit ilman koiraa metsälampareen toiselle puolelle koivun juurelle (koivun vaalea runko erottui selvästi mäntymetsiköstä), aluksi ammuin damiheittimellä Onnille markkeerauksen lampareeseen suurinpiirtein samalle linjalle aiemmin viemieni damien kanssa. Tämän jälkeen Onni lähti reippaasti linjalle (n. 65 m), mutta ajautui uidessa hieman sivuun. jolloin jouduin ohjaamaan sitä. Hetken ihmettelin, kun Onni ei ottanut ensimmäisiä ohjauksia oikein, mutta tajusin sitten ettei koira kertakaikkiaan nähnyt ruskeilla hanskoilla männikössä viittoilemiani suuntia. Pikaisen hanskojen riisumisen jälkeen homma luistikin ihan eri tavalla. Kolmannen (ja viimeisen) linjan otin eri suunnasta ja lähempää vesirajaa, Onni eteni nyt viivasuoran linjan lampareen toiselle puolelle, minkä jälkeen olikin hyvä lopettaa harjoitus. Mitä tästä siis opin? Ei ruskeita hanskoja eikä tummanpuhuvaa takkia metsässä ohjatessa.

Markkeerauksiakin ollaan reenattu hieman haastavammassa maastossa, mm. markeerauksia aavalta metsikköön, metsässä markkeerauksia mäen taakse, hiekkamontulla markkeerauksia pienen metsäsaarekkeen toiselle puolelle jne..

Kaksi hakureeniä ollaan tehty riistalla. Siinä olikin kova homma löytää sopivat maastot niin, että vaakut ja ränkät sai vietyä alueelle vedessä kahlaamalla. Onnilla oli hirmu vauhti ja into, kun oli ensimmäiset riistareenit tälle vuodelle :)

Tässä hakualue 150*50 m, kolme varista metsän puolella ja neljä vesilintua vedessä ja heinikossa.

Niin ja ollaan me toki jotain ekstraakin harjoiteltu syksyn jahteja silmällä pitäen. Sorsankuvat on ollu muutamalla reenikerralla mukana ja peltoarkussa pötköttelyä ollaan myös kokeiltu :)