Koe oli parikoe, jossa siirryttiin tehtävien mukana ja seuraamista tuli ihan kohtuullisesti. Ensimmäisessä tehtävässä turvekukkulalta tuli laukaus järvelle päin ja toinen laukaus sekä markkeeraus kukkulan toiselle puolelle metsänrajaan. Ensimmäinen koira lähettettiin ohjaukseen kukkulaa alas rantaheinikon läpi järvelle ja ohjaustehtävän aikana toinen koira haki markkeerauksen. Suorituksen jälkeen koirakot vaihtoivat paikkoja ja lyhyen siirtymän jälkeen tuli samanlaiset markkeeraus- ja ohjaustehtävät.
Markkeeraus onnistui Onnilta ihan normaalisti, mutta ohjauksessa se jäi sakkaamaan rantaheinikkoon. Lopulta Onni sai vainun riistasta ja ui järvelle (ei kylläkään ohjattuna).
Turvekukkulan toisessa päässä ensimmäiselle koiralle tuli tuplamarkkeeraus järven rantaan veteen, heitot veneen kummallekin puolelle. Noutaessaan koira joutui juoksemaan alas kukkulalta, ylitäämään rantaheinikon ja etenemään hetteikköalueen yli järven rantaan. Tämän jälkeen hakualueelta haettiin kaksi riistaa. Ensimmäisen koiran palauttaessa toista riistaa alueelta toiselle koiralle tuli samainen tuplamarkkeeraus. Kun toinenkin koira oli tuonut markkeerauksen jälkeen hakualueelta kaksi riistaa, jatkettiin hakua vuorotellen. Kaikkiaan hausta tuli noudettavaksi neljä riistaa per koira.
Tuplamarkkeerauksessa ensimmäinen nouto ei tuottanut vaikeuksia. Tämän jälkeen näytti, että Onni muistaa myös ensimmäisen heiton ja etenikin aluksi siihen suuntaan, mutta kääntyikin sitten äsken hakemalleen heitolle. Jälkimmäinen riista tuli siis talteen hakemalla, mutta tuli kuitenkin.
Hakuruudussa Onni teki erittäin epätasaista työtä. Se lähti ensin vauhdilla, mutta löysi sitten jonkin vanhan hajun ja, kun ei mitään siitä löytänyt, nosti koipea. Tämän jälkeen taas jatkoi hakua näennäisen normaalisti ja joko löysi riistan, jonka palautti, tai toisen hajun, joka piti jälleen merkata. Siinäpä sitä sitten tuijotettiin silmät pallona, kun koira kusee kokeen aikana yli kymmenen kertaa. Kertaakaan se ei siis nostanut koipea palauttaessaan vaan hakualueella. Kyllähän ne neljä riistaa sieltä alueelta tuli, mutta eipä sillä varsinaisesti ollut ainakaan itselle enää mitään merkitysta.
Koko kokeesta päälimmäisenä mieleen siis jäi se, että Onni päätti ruveta isoksi koiraksi isolla I:llä ja isolla koivella. Näin vakavat murkkuiän oireet olisi varmasti tullu aiemminkin esille, mutta kun ollaan päästy kohtuullisen vähän reenaamaan porukassa. Nyt siis on otettava härkää sarvista tai koiraa koivesta ja ruvettava siedättämään puppanaa kaikenlaisissa hajuissa työskentelyyn ja yritettävä päästä reenaamaan enemmän koirakavereiden kanssa. Moisesta sikailusta ei missään nimessä haluta tapaa, joten voi olla, ettei kokeissa startata ennen kuin asiaa on saatu työstettyä harjoitteluolosuhteissa.
Totta kuitenkin sekin, että kaikki maistuu hieman paremmalle, kun sekaan lisätään vähän suolaakin ;)
Markkeeraus onnistui Onnilta ihan normaalisti, mutta ohjauksessa se jäi sakkaamaan rantaheinikkoon. Lopulta Onni sai vainun riistasta ja ui järvelle (ei kylläkään ohjattuna).
Turvekukkulan toisessa päässä ensimmäiselle koiralle tuli tuplamarkkeeraus järven rantaan veteen, heitot veneen kummallekin puolelle. Noutaessaan koira joutui juoksemaan alas kukkulalta, ylitäämään rantaheinikon ja etenemään hetteikköalueen yli järven rantaan. Tämän jälkeen hakualueelta haettiin kaksi riistaa. Ensimmäisen koiran palauttaessa toista riistaa alueelta toiselle koiralle tuli samainen tuplamarkkeeraus. Kun toinenkin koira oli tuonut markkeerauksen jälkeen hakualueelta kaksi riistaa, jatkettiin hakua vuorotellen. Kaikkiaan hausta tuli noudettavaksi neljä riistaa per koira.
Tuplamarkkeerauksessa ensimmäinen nouto ei tuottanut vaikeuksia. Tämän jälkeen näytti, että Onni muistaa myös ensimmäisen heiton ja etenikin aluksi siihen suuntaan, mutta kääntyikin sitten äsken hakemalleen heitolle. Jälkimmäinen riista tuli siis talteen hakemalla, mutta tuli kuitenkin.
Hakuruudussa Onni teki erittäin epätasaista työtä. Se lähti ensin vauhdilla, mutta löysi sitten jonkin vanhan hajun ja, kun ei mitään siitä löytänyt, nosti koipea. Tämän jälkeen taas jatkoi hakua näennäisen normaalisti ja joko löysi riistan, jonka palautti, tai toisen hajun, joka piti jälleen merkata. Siinäpä sitä sitten tuijotettiin silmät pallona, kun koira kusee kokeen aikana yli kymmenen kertaa. Kertaakaan se ei siis nostanut koipea palauttaessaan vaan hakualueella. Kyllähän ne neljä riistaa sieltä alueelta tuli, mutta eipä sillä varsinaisesti ollut ainakaan itselle enää mitään merkitysta.
Koko kokeesta päälimmäisenä mieleen siis jäi se, että Onni päätti ruveta isoksi koiraksi isolla I:llä ja isolla koivella. Näin vakavat murkkuiän oireet olisi varmasti tullu aiemminkin esille, mutta kun ollaan päästy kohtuullisen vähän reenaamaan porukassa. Nyt siis on otettava härkää sarvista tai koiraa koivesta ja ruvettava siedättämään puppanaa kaikenlaisissa hajuissa työskentelyyn ja yritettävä päästä reenaamaan enemmän koirakavereiden kanssa. Moisesta sikailusta ei missään nimessä haluta tapaa, joten voi olla, ettei kokeissa startata ennen kuin asiaa on saatu työstettyä harjoitteluolosuhteissa.
Totta kuitenkin sekin, että kaikki maistuu hieman paremmalle, kun sekaan lisätään vähän suolaakin ;)
Koeselostus: tuomarina Mikael Rönnbäck
Haku
Söker ibland lite oinspirerad. Stannar vid gamla viltläger och blir låst i områden. Kommer igen och avslutar effektivare.
Ohjattavuus
Löser uppgiften omständig, önskar snabbare lydnad av förarens direktiv.
Paikkallistamiskyky
Registrerar samtliga, löser alla bra.
Riistan käsittely
Spontana upptag, snabba inlevereringar, fina avlämningar.
Muut ominaisuudet
Följsam vid promenad, lugn och tyst.
Yleisvaikutelma
En hund, som gör ett bra markeringsjobb, fin apportering och statga. Omständigt vattenredigering samt ogämt agerande vid söket förur sakar dagets pris.
AVO3
