20.8. pitkän harkinnan jälkeen päätin ottaa Onnin mukaan päivällä ja säästää iltalennon Muskalle. Myöhemmin valinta osoittautu ainoaksi järkeväksi ratkaisuksi :)
Aamulle kello kymmenen aikaan mentiin valmiiksi passiin, jolloin Onnille tuli parin tunnin odottelu ennen rytinän alkamista. Odottelu teki Onnille varmaankin ihan hyvää, kun oppii pikkukoirakin rauhoittumaan, jos mitään ei tapahdu. Ampujina meillä oli allekirjoittaneen veli ja isä, mutta valitettavasti kohtuullisista tilanteista huolimatta alas tuli vain yksi tavi, jonka Onni kävi vapaaksi päästyään nopeasti hakemassa.
Tovin odottelun jälkeen käytiin toiselle porukalle etsimässä pari heinäsorsaa. Onni siis oli vaapaana ilman mitään käskyjä ja ohjaaja kulki koiran mukana kaislikossa.. Kaikki löydökset ja noudot tapahtuivat siis täysin spontaanisti. Hienosti Onni sorsat löysi ja liikkui aika varmasti kaislikossa (tosin kaislikko ei ollut pahinta, mitä tältä saarelta löytyy).
Viimeistä hukkaan mennyttä sorsaa käytiin kolmeen eri otteeseen etsiskelemässä, mutta ei löydetty. Onni kyllä tuli reippasti kaislikkoon, mutta itsevarmuus ei aivan riittänyt erkanemaan riittävän kauas ohjaajasta ja väsymyskin taisi jo painaa päälle (ja nyt kyseessä oli siis sellainen pahimmanlaatuinen tiheä, pohjamudalla varustettu yli kaksimetrinen ryteikkö, jossa ohjaajankin itseluottamus on koetuksella). Luovutettiin homma jo ennen, kuin koiran voimat loppuivat.
Kaiken kaikkiaan Onnin päivälle tuli mittaa neljä tuntia ja saldona kolme lintua. Ihan mukava päivä, eikä ainakaan liikaa tilanteita nuorelle koiralle. Tuloksettomia laukauksia kuului kyllä senkin edestä ;)
Haavakkona noudettu tavi on tainnut kuvaushetkeen mennessä jo hieman jäykistyä :)Iltalennolle lähdin siis Muskan kans ja ennen varsinaisen äksönin alkamista käytiin etsimässä se aiemmin hukkaan jäänyt sorsa. Asetelma saattoi ehkä ulkopuolisen silmään näyttää huvittavalta, kun ampujia oli yhteensä kahdeksan ja ainostaan yksi koira, sekin venäjänajokoira :) Mutta luotto Muskan nenään on vankkumaton, eikä Muska the suuri metsästäjä taaskaan pettänyt luottamusta.
Kaiken kaikkiaan illan aikana Muska etsi 9 (-10) lintua välillä erittäinkin haastavasta maastosta (aiemmin kuvailemani ryteikkö). Mutta Muska on siis ajokoira, eli irti päästyään se vaihtaa työmaata välittömästi. Tämän vuoksi narun päässä kompuroivan ohjaajan kunto oli todellisella koteuksella. Ohjaajan kaulassa roikkuva gps tosin lisäsi hieman itseluottamusta (männä vuosina kun on oltu välillä vähän hukassakin ryteikön seassa).
Hurja päiva siis kaikenkaikkiaan ja kotiin päästyään menivät niin koirat kuin ohjaajakin kaikkensa antaneina nukkumaan.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti